Kysymyksiä ja vastauksia ruokajätteen keräämisestä

Olemme koonneet tähän useita niistä kysymyksistä, joita saattaa tulla mieleen, kun olet aloittanut tai aloittelemassa ruokajätteen lajittelua.

1. Onko ruokajäte pakko lajitella?
Ei, ruokajätteen lajittelu on vapaaehtoista. Kuntamme pyrkii olemaan ”vihreä kunta” ja toivomme, että mahdollisimman monet lajittelisivat ruokajätteensä. Päätimme sen vuoksi soveltaa nk. ”ympäristöohjautuvaa taksaa”, mikä tarkoittaa sitä, että ne kotitaloudet, jotka EIVÄT lajittele ruokajätettä, maksavat jätehuollostaan enemmän kuin ne, jotka lajittelevat.

Ruotsin valtiopäivät ovat myös päättäneet, että mahdollisimman suuri osa ruokajätteestä tulee käsitellä biologisesti ja hyödyntää maanviljelyssä. Etappitavoitteen Parempi resurssienhallinta elintarvikeketjussa mukaan ”50 prosenttia kotitalouksien, suurkeittiöiden, elintarvikeliikkeiden ja ravintoloiden ruokajätteestä tulee vuoteen 2018 mennessä lajitella ja käsitellä biologisesti ja käyttää kasviravinteena, ja vähintään 40 prosenttia jätteestä tulee käsitellä siten, että myös sen sisältämä energia pystytään hyödyntämään”.

Lisätietoa etappitavoitteesta löytyy sivustolta Miljömålen.se

Lisätietoa päätöksestä on osoitteessa http://www.avfallsverige.se/

2. Mitä ruokajätteen paperipussiin saa laittaa?
Ruokajätepussiin saa laittaa kaikki ruoantähteet (kypsennetyt tai raa'at), esim.

• Leipä ja pikkupurtavat

• Vihannekset, juurekset ja hedelmät

• Kahvinporot ja teelehdet sekä kahvinsuodattimet ja teepussit

• Riisi, jauhot ja pasta

• Kananmunat ja munankuoret

• Äyriäisten kuoret

• Pienet luut (liha, kala ja kana)

• Leikkokukat (ei multaa)

• Keittiöpaperi ja valkoiset lautasliinat

3. Mitä jää jäljelle laitettavaksi vihreään jäteastiaan?
Ei kovinkaan paljon! Jäljelle jäävä sekajäte, kun olet lajitellut pois paperi-, muovi-, lasi- ja metallipakkaukset, lehdet, vaarallisen jätteen, kuten sähköjätteen, paristot ja kotitalouskemikaalit, sekä karkeajätteen.

Tavalliseen roskapussiin voidaan laittaa esim. vaipat ja terveyssiteet, tiski- ja hammasharjat, liimaa sisältävät kirjekuoret, kissanhiekka, tupakka, purukumi, pölynimurin pölypussit jne.

4. Milloin saan aloittaa ruokajätteen lajittelun?
Ruokajätteen kerääminen aloitetaan vaiheittain, ja suunnitelmien mukaan kaikki halukkaat kotitaloudet voivat lajitella ruokajätteensä viimeistään vuoden 2015 aikana.

Lähetämme tiedotusmateriaalia noin 3 viikkoa ennen kuin ruokajätteen lajittelu on tarkoitus aloittaa asuinalueellasi. Sen jälkeen saat ”starttipaketin” ja jäteastian. Starttipaketti sisältää kaiken, mitä tarvitset ruokajätteen lajittelun aloittamiseksi.

Jos asut omakotitalossa, ruokajätteen lajittelu aloitetaan vaiheittain jäteautojen ajoreittien mukaisesti. Ensimmäisenä ovat vuorossa kotitaloudet, joiden noutopäivä on maanantai. Myös ne omakotitalossa asuvat, joiden noutopäivä on tiistai, aloittavat ruokajätteen lajittelun vuoden 2014 aikana. Muut aloittavat ruokajätteen lajittelun vuoden 2015 aikana.

Jos asut kerrostalossa, kiinteistönomistaja ilmoittaa ruokajätteen lajittelun alkamisajankohdasta. Myös kerrostaloissa asuvat saavat kunnalta kaiken tarvitsemansa materiaalin sisältävän starttipaketin.

5. Mitä ruokajätteen kerääminen maksaa?
Ruokajätteen keräämisestä ei peritä lisämaksua. Se sisältyy jätehuoltomaksuun alueilla, joissa ruokajätteen kerääminen on aloitettu.

6. Haluaisin mielelläni lajitella ruokajätteen, mutta minulla ei ole tilaa kahdelle jäteastialle. Mitä minun pitäisi tehdä?
Voit aivan hyvin jakaa sekä ruskean ruokajäteastian että vihreän sekajäteastian naapurisi kanssa.

Jäteastiat voidaan tällöin sijoittaa joko tonttienne rajalle tai jommankumman tontille. Ota yhteys asiakaskeskukseen, puh. 08-5816 9000, jos haluat jakaa jäteastiat naapurisi kanssa. Jätehuoltomaksu jaetaan siinä tapauksessa tasan molempien kesken. Vihreän sekajäteastian koko voidaan sovittaa tarpeen mukaan.

7. Kuinka usein ruokajäte noudetaan?
Siitä lähtien, kun olet saanut tarjouksen ruokajätteen lajittelusta, noudamme sekä seka- että ruokajätteen joka toinen viikko. Kesällä, eli viikoilla 26–36, ruokajäte noudetaan joka viikko.

Kerrostaloissa ja yrityksissä jätteen tyhjennys sovitetaan jätemäärän mukaan.

8. Missä muissa kunnissa lajitellaan ruokajätettä?
Upplands-Bro on yksi viimeisistä Tukholman läänin kunnista, joka tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden lajitella ruokajätteensä ja elää siten hieman ympäristömyönteisemmin.

Jätteiden syntypaikkalajittelua sovelletaan noin 180:ssä Ruotsin 290 kunnasta, ja ruokajäte lajitellaan näissä kunnissa joko kokonaan tai osittain. Avfall Sverige -toimialajärjestön mukaan noin 70 Ruotsin kunnista suunnittelee aloittavansa ruokajätteen lajittelun.

9. Voinko jatkaa kompostini käyttöä?
Kyllä, ehdottomasti. Voit jatkossakin käyttää kompostiasi ruokajätteen käsittelyyn. Sinun tulee kuitenkin ilmoittaa asiasta kunnalle, jotta tiedämme, että sinulla on ruokajätteen kompostointiin soveltuva komposti. Kompostointiin tulee käyttää eristettyä, suljettua ja tuholaisilta suojattua kompostoria, joka soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristöosastolle.

10. Miksi jätteitä ei polteta?
Uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat ympäristön kannalta jätteiden polttamista parempia vaihtoehtoja. Haluamme hyödyntää sekä jätteen sisältämän energian (biokaasu) että sen sisältämät ravinteet (biolannoite). Ruokajätteestä saadaan miltei hiilidioksidivapaata ajoneuvokaasua sekä luonnollisia ravinteita, joita voidaan käyttää maanviljelyssä keinolannoitteiden sijaan.

Ruotsissa pyritään vähentämään jätteen määrää ja noudattamaan EU:n jätteenkäsittelylainsäädäntöä. EU:ssa on päätetty, että kaikkien jäsenmaiden tulee noudattaa nk. jätehierarkiaa, joka ohjaa jätteen käsittelyä myös Ruotsissa.

11. Miksi ruokajäte tulee laittaa paperipusseihin?
Ruokajäte käsitellään mädättämällä. Prosessin aluksi paperipussi ja ruokajäte jauhetaan massaksi. Jauhettu massa viedään biokaasun tuotantolaitokseen käsiteltäväksi ja mädätettäväksi. Paperipussit soveltuvat parhaiten mädätykseen, koska ne hajoavat prosessissa tehokkaasti.

12. Pussit ovat lopussa. Mitä minun pitää tehdä?
Omakotitalossa asuvat saavat starttipaketissa yhden vuoden käyttöä vastaavan määrän pusseja eli 160 kpl. Kun pussit loppuvat, voit noutaa niitä lisää kierrätyskeskuksista tai kunnantalon asiakaspalvelusta.

Kerrostaloissa kiinteistönomistaja huolehtii paperipussien jakamisesta. Ensimmäisellä kerralla jokainen saa 160 pussia. Kiinteistönomistaja järjestää paikan, josta kiinteistön asukkaat voivat hakea tarvittaessa lisää pusseja.

13. Pussit menevät rikki, mitä minun pitää tehdä?
On tärkeää, että käytät pussille tarkoitettua telinettä etkä laita pussia suljettuun astiaan, esim. kannelliseen sankoon, koska silloin pussin pohja kastuu läpimäräksi ja menee rikki.

Ruokajäte ei saa olla liian märkää. Valuta jätettä kunnolla, ennen kuin laitat sen pussiin. Kaikkein paras on kuoria kuivat vihannekset suoraan telineessään olevaan pussiin.

14. Pitääkö ruokajätepussin olla täynnä, ennen kuin voin heittää sen pois?
Ei, pussi voidaan heittää pois tarpeen mukaan. Suosittelemme vaihtamaan pussin joka kolmas päivä, vaikkei se olisikaan täynnä. Jos pussissa on haisevia ruoantähteitä, esimerkiksi katkarapujen kuoria, pussi voidaan heittää heti pois. Vaihda pussi joka tapauksessa viimeistään, kun ruokajätettä on pussissa olevaan viivaan saakka, koska muuten pussia voi olla vaikea sulkea kunnolla.

15. Pitääkö minun käyttää pussitelinettä?
Jäteastia, pussiteline ja pussi toimivat hyvin yhdessä, kun niitä käytetään ohjeiden mukaan. Siten pussin ympärillä kiertää ilmaa, jolloin pussi pysyy kuivana eikä rikkoonnu.

Pussiteline on muotoiltu siten, että pussi ja ruokajäte pääsevät tuulettumaan kunnolla. Näin ruokajätteen sisältämä vesi haihtuu nopeammin eikä pussi mene yhtä herkästi rikki. Jos pussi laitetaan tiiviiseen astiaan, suoraan lattialle tai sankoon, ilma ei pääse kiertämään. Ruokajäte voi tällöin alkaa haista ja pussi saattaa mennä rikki. Kuivana ruokajäte ei haise yhtä paljon.

16. Miten paljon ruokajätettä syntyy?
Ruotsin jätehuollon ja kierrätyksen toimialajärjestön Avfall Sverigen arvion mukaan yksi henkilö tuottaa ruokajätettä noin 90 kg vuodessa eli lähes 2 kg viikossa.

Lisätietoa on osoitteessa: http://www.hungrig.nu/?p=15551&m=4928

17. Mitä teen mahdolliselle hajulle?
Ruokajätepussia tulee säilyttää sille tarkoitetussa telineessä hajun ja kosteuden ehkäisemiseksi. Mitä enemmän ruokajätteessä on kosteutta, sitä enemmän se haisee, koska juuri kosteus aiheuttaa hajua.

Vinkkejä: 

•Valuta ruokajätteestä neste pois, ennen kuin laitat sen ruokajätepussiin.

•Älä kaada pussiin koskaan juoksevaa ruokajätettä, kuten keittoa tai kastiketta. Voit sen sijaan siivilöidä ruoan joukosta isot palaset.  

•Vaihda pussi usein, varsinkin kesällä. 

•Vaihda pussi heti, jos siinä on haisevaa ruokajätettä, esimerkiksi katkaravun kuoria tai kalan perkuujätettä. 

•Huuhtele katkaravun kuoret ja kalan perkuujäte kylmällä vedellä, ennen kuin laitat ne ruokajätteen joukkoon.

•Laita perkuujätteen ja katkaravun kuorien kaltaiset ruoantähteet pakastimeen, jos roskien tyhjennykseen on vielä muutama päivä.

•Laita pussin pohjalle hieman värjäämätöntä talouspaperia kosteutta imemään.

•Hajun välttämiseksi jäteastia on syytä pestä säännöllisin väliajoin.

•Säilytä jäteastiaa mahdollisimman varjoisassa paikassa ja pidä sen kansi aina suljettuna.

•Suihkuttamalla astian sisään hieman etikkaa voit pitää hajun ja kärpäset loitolla.

18. Miten voin päästä eroon astiaan mahdollisesti kertyvistä toukista?
Ruokajätteemme kiinnostaa myös muita kuin meitä itseämme – mikä on aivan luonnollista!

Seuraavassa on muutamia vinkkejä siihen, miten voit välttää jäteastiassa epämiellyttäviä vieraita, kuten kärpäsiä ja toukkia:

•Jos jäteastiassa on kärpäsiä ja toukkia, suihkuta astian kanteen ja sen sisälle etikkaliuosta. Jos toukat eivät häviä, testaa suihkuttamalla laimentamatonta etikkaa.

•Aseta jäteastia varjoon, koska kärpäset viihtyvät lämmössä. Se myös vähentää hajua ja hidastaa ruokajätteen hajoamista.

•Pese jäteastia tyhjennysten välillä.

•Pidä ruokajäte mahdollisimman kuivana.

•Rullaa pussi kunnolla kiinni, ennen kuin laitat sen jäteastiaan.

•Pidä pussia pussitelineessä, jolloin ruokajäte kuivuu nopeammin ja haisee vähemmän.

19. Voiko paperipussiin laittaa ruokaöljyä ja -rasvaa?
Pussiin voi laittaa pieniä määriä öljyä ja rasvaa. Ruokaöljyä ja rasvaa ei saa kaataa viemäriin! Rasva jähmettyy matkalla puhdistamoon ja saattaa tukkia viemäriputket.

Tee sen sijaan näin: Jos ruokarasvaa on paljon, voit kaataa sen esim. PET-pulloon. Kun pullo on täynnä, voit laittaa sen poltettavan jätteen joukkoon.

20. Saanko laittaa maahan pudonneet puutarhahedelmät ruokajäteastiaan?
Et! Maahan pudonneet puutarhahedelmät tulee viedä Brunnan kierrätyskeskukseen, jossa on erityisiä jäteastioita maahan pudonneille hedelmille. Hedelmät viedään sen jälkeen erikseen biokaasulaitokseen, jotta nekin saadaan hyötykäyttöön.

21. Saanko laittaa ruokajäteastiaan lääkkeitä?
Et! Vanhat ja ylijääneet lääkkeet tulee palauttaa apteekkiin tai terveyskeskukseen. Lääkkeiden ja muiden kemikaalien laittaminen ruokajätteen joukkoon voi vahingoittaa biokaasuprosessia, eikä mädätyksestä jäänyttä biolannoitetta voida tällöin käyttää peltojen ravinteena.

22. Mitä tapahtuu, jos lajittelen jätteet väärin?
Jäteauton kuljettajan tehtävänä on tarkistaa ruokajäteastian sisältö mahdollisimman huolellisesti. Jos laitat ruokajäteastiaan sekajätettä tai muuta jätettä ja Ragn-Sells havaitsee sen, saat asiasta ilmoituksen.

Ruokajätteen joukkoon joutunut muu jäte vaikeuttaa biologista käsittelyä ja saattaa aiheuttaa vahinkoa jätteiden käsittelylaitoksessa. Jos epäillään, että lajittelussa on tapahtunut virhe, ruokajäte lajitellaan sekajätteeksi ja viedään poltettavaksi eikä biokaasun tuotantoon.

Paperipussiin saa laittaa vain ruokajätettä, jotta biokaasu ja peltojen lannoitteena käytettävä mädätysjäännös olisi mahdollisimman hyvälaatuista. Jos ruokajätteen joukkoon joutuu muuta jätettä, kuten lääkkeitä tai kemikaaleja, biokaasua tuottavat bakteerit tuhoutuvat. Biomultaa ei voi myöskään levittää pelloille, jos se sisältää vaarallisia aineita.

23. Tyhjennetäänkö molemmat astiat samaan jäteautoon?
Kyllä! Jäteautossa on kaksi eri lokeroa – pienempi ruokajätteelle ja suurempi sekajätteelle. Voit pyytää kuljettajaa näyttämään ne sinulle, kun roskasi tyhjennetään seuraavan kerran.

24. Onko sillä väliä, miten jäteastiat on sijoitettu toisiinsa nähden?
Jos asut taajama-alueella, aseta astiat siten, että niiden kahvat ja pyörät ovat tielle/ajoneuvoon päin. Kuljettajan on siten helpompi vetää astiat auton luokse tyhjennettäviksi.

Ruskea jäteastia voi olla vihreän astian oikealla tai vasemmalla puolella. Sillä ei ole mitään merkitystä tyhjennyksen kannalta.

25. Voiko ruokajäteastian kokoa vaihtaa?
Ei. Ruokajäteastioiden koko on aina 140 litraa, koska sitä suurempia astioita olisi liian raskasta käsitellä. Yritykset ja kerrostalot voivat tilata useampia jäteastioita. Sekajäteastian kokoa voi vaihtaa maksutta kerran vuodessa. Ota yhteys kunnan asiakaskeskukseen, jos tarvitset apua, puh. 08-58 169 000.

26. Kuka on vastuussa jäteastiasta?
Kunta omistaa jäteastiat, mutta kiinteistönomistajan vastuulla on huolehtia niiden pesemisestä ja puhdistuksesta. Kerrostalossa tämä on talon omistajan vastuulla. Ilmoita jäteastian mahdollisesta rikkoontumisesta kunnan vesi- ja jätehuollosta vastaavaan osastolle, puh. 08-581 69 000

27. Mihin ruokajäte viedään?
Ensin Ragn-Sells vie ruokajätteen Högbytorpiin, Upplands-Brohon. Siellä tehdään ensimmäinen käsittely, jossa ruokajäte hajotetaan juoksevaksi lietteeksi. Kuljetusten vähentämiseksi lietettä kerätään isompi määrä, ennen kuin se kuljetetaan Tukholman ulkopuolella sijaitsevaan Himmerfjärdsverketiin, jossa Syvabilla on laitos biokaasun ja peltojen lannoitukseen käytettävän biomullan tuotantoa varten.

Ruokajätteen mädätyksessä syntyy enemmän energiaa kuin ruokajätteen kuljetukseen tarvitaan. Kuljetusten vähentämiseksi uusissa jäteautoissamme on kaksi lokeroa – yksi ruokajätteelle ja yksi sekajätteelle – jolloin molemmat astiat voidaan tyhjentää samalla kertaa.

28. Mitä on biokaasu ja miksi se on hyvä tuote?
Biokaasua syntyy, kun orgaanista ainesta – esimerkiksi ruokajätettä – hajotetaan erityisissä laitoksissa hapettomissa olosuhteissa. Kaasu kerätään talteen ja jalostetaan edelleen ajoneuvojen polttoaineeksi. Jalostuksessa ”pestään” pois biokaasun sisältämä hiilidioksidi. Kun kaasu on jalostettu, sitä voidaan käyttää linja-autojen, henkilöautojen ja muiden kaasulla toimivien ajoneuvojen polttoaineena.

Biokaasu on hiilidioksidineutraalia eikä se lisää globaalia lämpenemistä. Biokaasun tuotannossa ei siis synny uutta hiilidioksidia, vaan siinä vapautuu vain ruokajätteessä ollutta hiilidioksidia.

Tiesitkö, että voit ajaa yhdellä pussilla mädätettyä ruokajätettä henkilöautoa 2,5 kilometriä?

29. Miksi biokaasu ei vaikuta kasvihuoneilmiöön?
Biokaasua poltettaessa syntyy hiilidioksidia, aivan samoin kuin poltettaessa muita hiiltä sisältäviä polttoaineita. Biokaasun valmistuksessa käytetään kasvimateriaaleja. Kasvaessaan kasvit imevät itseensä ilman sisältämää hiilidioksidia. Biokaasun palaessa vapautuu yhtä paljon hiilidioksidia kuin kasvit ovat imeneet kasvaessaan. Biokaasu on sen vuoksi käytännössä hiilidioksidineutraalia ja siten tällä hetkellä kaikkein ympäristömyönteisin ajoneuvojen polttoaine.

 

Ruotsiksi/På svenska

Text för lättläst (radera textmodulen om sidan inte ska ha lättläst)